Kansallisen audiovisuaalisen instituutin eli KAVIn tiloissa Helsingin Sörnäisissä vallitsee vanhan elokuvan tunnelma. Seinille ripustetut nostalgiset valokuvat ja taideteokset siivittävät katsojan välittömästi menneille vuosikymmenille.
KAVIssa lähes kaksi vuosikymmentä elokuvatutkijana toiminut Juha Seitajärvi saapuu aulaan käsissään vino pino muistoja viime vuosituhannelta.
– Nämä nuottilehdet olivat 1930-luvulla yleisiä, Juha kertoo ja laskee paperikasan pöydälle.

Kyseessä on Suomen historian ensimmäisen, vuonna 1931 julkaistun, Sano se suomeksi -äänielokuvan nuotit. Itse elokuva on tuhoutunut kokonaan, mutta äänitteet ovat säästyneet. Valitettavasti muutkaan tuon ajan elokuvat eivät ole säilyneet kovin hyvin.
– Suomalaiset mykkäelokuvat ovat tuhoutuneet lähes kokonaan tulipaloissa. Elokuvia myös myytiin pikkupojille, jotka ovat tuhonneet niitä leikeissään, Seitajärvi huokaa.
MIEHET LAULOIVAT
Ensimmäisissä levytyksissä ei kuulla lainkaan naisen laulua, vaikka elokuvassa näyttelijättäret lauloivat osuutensa itse.
– Jostain syystä ajateltiin, ettei naisen ääni sovi levytyksiin. Se saattoi johtua puutteellisesta äänitystekniikasta, Juha pohtii.
– Esimerkiksi Ansa Ikonen oli räiskyvä, uudenaikainen ja moderni naistähti. Hän löi itsensä Tauno Palon kanssa läpi Vaimoke-elokuvassa vuonna 1936, muttei silti päässyt levyttämään lauluosuuksiaan.

Usein elokuvaan päätyneet kappaleet äänitettiin kuvauksien yhteydessä.
– Vaimoke-elokuvassa Ansa istuu pianon ääressä soittaen ja laulaen. Todellisuudessa kuvakulman ulkopuolella oli oikea orkesteri, joka säesti tähteä kuvauksissa.
– Kyseisen Bulu Bulu Bulu -kappaleen levytti kuitenkin Arvi Tikkala. Ansa pääsi äänittämään kyseisen kappaleen levylle vasta vuonna 1974.
AJATTOMUUS TOIMII
Tutkijan näkökulmasta hyvä elokuvamusiikki on ajatonta.
– Hyvä elokuvamusiikki uppoaa saumattomasti tarinaan. Toinen hyvän elokuvamusiikin tunnusmerkki on, että se auttaa katsojaa ymmärtämään elokuvan kokonaisuuden. Ajattomat kappaleet, kuten Birgit Kronströmin esittämä Katupoikien laulu vuodelta 1941 sekä ABBAn hitit elävät ja saavat uusia levytyksiä lähestulkoon joka vuosikymmen.
Salaisuus ajattomuuteen on Juhan mukaan olemassa.
– Se on yksinkertaisesti oikeat teemat. Kronström laulaa laitapuolen kulkijoista ja ABBA esimerkiksi juhlimisesta. Tietyt teemat toimivat vuosikymmenistä riippumatta.

Lue myös: Ex-missi ja näyttelijä Pirkko Mannola elokuvauransa alusta: ”Olin helppo, halpa ja valmis kaikkeen!”
KEHITETTÄVÄÄ LÖYTYY
Juha kritisoi nykyelokuvia siitä, että elokuvamusiikin nuotteja ei enää paineta paperille. Poikkeuksia onneksi löytyy.
– Risto Räppääjästä julkaistiin jokin aika sitten laulukirja, mikä on harvinaista nykyaikana.
Tutkija on kantanut oman kortensa kekoon vanhojen sävellysten säilyttämiseksi.
– Olen ollut toimittamassa Kauas pilvet karkaavat -nuottikokoelmaa. Se sisältää valikoituja lauluja 1930-luvulta tähän päivään asti.
Juhan mukaan on kummallista, että laajoja nuottiohjelmistoja ei ole kehitetty vielä tänäkään päivänä.
– Mielestäni on ihmeellistä, että meillä on Spotifyt ja muut suoratoistopalvelut, mutta nuottiteollisuuden puolella ei ole samanlaista palvelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti